Niin kauan kuin ihmisiä on ollut maan päällä ihmisiä on siirtynyt ja muuttanut uusiin paikkoihin. Toisen maailmansodan jälkeen on kuitenkin syntynyt aivan uusi ilmiö – ilmiö jollaista ei ole esiintynyt koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Moderni tekniikka on mahdollistanut että voi muuttaa jopa kauas ja elää uudessa asuinmaassaan enemmän tai vähemmän kuin vanhassa asuinmaassaan. Satelliittikanavien kautta pystyy katsomaan teeveestä samoja ohjelmia kuin vanhassa asuinmaassa, kaupasta saa vanhasta asuinmaasta tuotua ruokaa, netistä voi lukea vanhan asuinmaan lehtiä ja uudessa asuinmaassa voi oleskella omien maanmiesten kanssa. Uuden asuinmaan kieltä ei välttämättä tarvitse oppia. Vanhaan asuinmaahan voi matkustaa halutessa monta kertaa vuodessa.

Tämä voi äkkiseltään kuulostaa hyvältä, mutta tarkemmin miettiessä ymmärtää että pitkällä tähtäimellä tässä piileksii haittapuolia – jopa vaaroja: yhteiskunta sirpaloituu ja syntyy rinnakkaisia yhteiskuntia. Näin on käymässä monessa maassa – varsinkin Länsi-Euroopassa.

Tämä ilmiö on siis aivan uusi eikä se ole esiintynyt koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Meillä ei ole aikaisempaa kokemusta tästä. Mitkä ovat tämän ilmiön pitkän aikavälin vaikutukset ja seuraamukset? Jos tämä ilmiö saa jatkua, miltä yhteiskunta näyttää esim. kahdenkymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä?

Aikaisemmin katkaistiin yhteydet vanhaan kotimaahan kun muutettiin. Käytettävissä ei ollut tekniikkaa jonka avulla oltaisiin pystytty pitämään yhteyttä vanhaan asuinmaahan. Jouduttiin pakosta asettumaan uuteen asuinmaahan. Tämä toisen maailmansodan jälkeen syntynyt ilmiö tekee maahanmuutosta jotain aivan toisenlaista, eikä sen pitkän aikavälin vaikutuksia ja seuraamuksia olla mietitty loppuun asti.

Ruotsalainen dosentti Sten Högnäs Lundin yliopistosta kirjoittaa hyvin mielenkiintoisesti 1800-luvusta kirjassaan “Idéernas historia”. Hän kirjoittaa että syy nationalismin nousuun oli 1800-luvulla tapahtunut valtava yhteiskunnallinen muutos. Sääty-yhteiskunta hajosi, teollistuminen murskasi vanhat yhteiskuntarakenteet ja kirkon arvovalta väheni.

Ennen teollistumista maiden väestön erilaisuuksilla oli rajallinen vaikutus. Suurin osa ihmisistä eli koko elämänsä samassa paikassa ja oli harvoin tekemisissä muilla alueilla asuvien ihmisten kanssa, mutta muutto maaseudulta ja kiihtyvä teollistuminen veivät väestöryhmät yhteen ja johti konflikteihin. (Lähde: Bonniers världshistoria)

Tänä päivänä elämme samankaltaisessa murroksessa kuin 1800-luvulla. Nationalismi on jälleen nousussa, mutta syyt ovat aivan toisenlaiset kuin 1800-luvulla. Syyt ovat ensisijaisesti EU, maahanmuutto, monikulttuurisuus, kansainvälistyminen ja globalisaatio.

1800-luvulla ihmisten muuttaminen maaseudulta kaupunkeihin teollistumisen käynnistyttyä johti konflikteihin ja nationalismin nousuun. Jos tämä johti konflikteihin ja nationalismiin, niin mihin se johtaa että ihmisiä Euroopan ulkopuolelta muuttavat eurooppalaisiin kaupunkeihin?

Maahanmuuton ongelmien esiintuominen voi johtaa rasismisyyttelyihin. Demokratiassa pitää kuitenkin pystyä puhumaan avoimesti, rehellisesti ja asiallisesti kaikesta – myös vaikeista ja herkistä asioista.

Maahanmuutto voi olla hyvä asia jos se tapahtuu hallitusti ja harkitusti. Itse puollan hallittua ja harkittua maahanmuuttoa. Nykypäivän päätöksentekijöitä vaivaa kuitenkin vaarallinen historiattomuus. Koko ihmiskunnan historian aikana eri kansanryhmillä on ollut vaikeuksia elää rauhassa ja sovussa toistensa kanssa. Nyt luullaan että tämä onnistuisi mutkattomasti eurooppalaisissa kaupungeissa. Moni pelkää nationalismia, mutta tuntevatko ihmiset omaa historiansa? Ihminen ei ole kahdessasadassa vuodessa muuttunut kovinkaan paljon. Jos ihmisten muutto maaseudulta kaupunkeihin johti nationalismiin 1800-luvulla, niin pitäisi ymmärtää että ihmisten muuttaminen Euroopan ulkopuolelta eurooppalaisiin kaupunkeihin myös johtaa nationalismiin. Kyse ei ole laajasta rasismin epidemiasta (vaikka sitäkin on tietysti myös olemassa), vaan kyse on vanhoista mekanismeista ja kaavoista jotka toistuvat.

Rehellinen ihminen ei voi kiistää maahanmuuttoon liittyvät ongelmat ja haasteet. Niiden kiistäminen on täysin vastuutonta ja jopa vaarallista. Maahanmuutto voi hallittuna ja harkittuna olla hyvä asia, mutta nyt pitää tunnustaa että maahanmuutto toteutettuna sillä tavalla kuin se on tänään toteutettu ei toimi.